Olumppiavolkkari

Olen bemari- ja porschemiehiä. Audit ei ikinä ole erityisesti napanneet, vaikka minulla TT aikanaan olikin – Audi-mieheys on toki aina kova juttu, kuten Esko Kiesin uskomattomasta performanssista 13 vuotta sitten muistetaan. Nykypäivänä akat ja niitä hännystelevät miehenkuvatukset on niin hulluja Esko varmaan poltettaisiin roviolla.

Audi sieltä kuitenkin tuli A6 TFSI e 50 Avant. Snadisti karvalakki: manuaaliset demaripenkit, demariosanahkat, ei kattoluukkua, ei comfort accessia, ei hudia, ei lämmitettävää rattia. Adaptiivinen cruise onneksi on – se olisi ollut showstopperi.

Mutta voi jeesus, että on hyvä fiilis kun pääsee vastaamaan blogin otsikon kysymykseen: ei vittu pysty, ei voi, ei mitenkään! Kun lähdin ajamaan tolla kaupan jälkeen niin nauroin autossa itsekseni ääneen. 9kk vitutti se volvo joka ainoa päivä. Ensivaikutelma on, että ajotuntuma on selvästi parempi, sähkömoottori on niin pirteä, että se riittää 95% jokapäiväisessä ajossa ja akkua on enemmän. On mahtavaa kun autoa voi konffata: volvoahan ei voinut oikein mitenkään. Android Auto toimii (eli puhelin kiinni Audin infotainmentiin) toimii noin miljardi kertaa paremmin kuin Volvon Android Automotive.

Homma meni siis niin, että hiillostin veemäisesti sitä Bilian myyntijohtajaa jokaikisellä pikkujutulla ja usutin kuluttaja-asiamiehen sen perään taas. Kuten monet tietävät olen mukavimmillanikin aika veemäinen mies ja kun lataan kaikkeni niin osaan olla aivan uskomattoman mielettömän uskomattoman veemäinen. Sitten katsoin niiden vaihtoautot ja audi oli siellä: pistin myyntijohtajalle ehkä päivän kuudennen mailini, että vaihdatteko päittäin. Kului noin 30 sekuntia ja tuli viesti: ”Sopii. Kiitos kaupoista.”

Kirjoitan vielä viimeisen postauksen, johon summaan viat ja featuret Volvosta, ja lisäksi väritän vielä tunnetiloja siitä miltä nyt tuntuu.

Satu Volvo Carsista Jööttipurissa

Jos Jumala rakastaa vielä yhtään niin aikaa volvomiehenä on loppuelämässäni jäljellä kuusi tuntia. Aikaa tappaakseni kerron tässä tarinan miksi ruotsalainen Volvo ei kykene tekemään monimutkaista ohjelmistotuotetta, kuten nykyiset autot ovat.

Volvon laatu verrattuna bemariin on selvästi eri liigassa. Ruotsalaisten ylivertainen kyvykkyys on paketoida paskaa houkuttelevaan pakettiin ja toisaalta pistää possulle huulipunaa just sen verran, että possun ostajaa hotsittaa ja kaupat tulee. Vuosikymmenten autotuotanto on opettanut ruotsalaisille kyvykkyyden lajissa, joka on melkein yhtä vaikeaa kuin ohjelmistot, eli autojen kokoonpanon. Oven mennessä kiinni tulee oven kiinnimenon ääni eikä mikään välimeren räsähdys; vivut, napit ja kaikki mekaaninen liikkuva tuntuu kaikilla aisteilla hyvältä. Ei ruotsalainen tietenkään sakemanneille pärjää, joiden kokoonpano on maagista, mutta hyvin Volvo pärjää ranskanpulliin, makarooneihin, jenkkeihin ja korkkeihin verrattuna. Palaan tulevissa postauksessani vielä siihen nälkävuoden mittaiseen vika- ja featurelistaan, mikä minulla oli ilo kokea, mutta nostettakoon tässä yhteydessä kuitenkin se, että Volvo nitisi ja natisi pakkasella aivan helvetisti. Eli voitte vaan kuvitella bemarin ja volkkarin viiksekkäiden keskivartalolihavien tuotantojohtajien ei-hyväksyvän, säälivän ja pilkallisen ilmeen tähän. Ohjelmisto on kuitenkin se varsinainen murheenkryyni. Ohelmiston laatu.

Laatuongelman voi ajattelematon äkkiä erehtyä yhdistämään puutteelliseen testaukseen. Ongelman syyt ovat kuitenkin syvemmällä. Volvo Carsilla juurisyy on kammottava yrityskulttuuri yhdistettynä ruotsalaisten sosiaaliseen ohjelmointiin. Ruotsalaiselle on tärkeintä, että näyttää, että kaikki menee hienosti. Vaikeista asioista ei puhuta: ruotsalainen ei vain kykene siihen. Kenellekään ei saa tulla paha mieli niin, että itse näkee, että tulee paha mieli. Fikassa vaan jutellaan mukavia. Koska aina menee hienosti ja vaikeista asioista ei voida puhua niin ongelmiin ei puututa ja kaikki mikä menee huonosti menee huonosti ikuisesti.

Kommunikaatiokulttuuri johtaa siihen, että väärät ihmiset väärillä ominaisuuksilla saavat vastuuta. Jos joku korjaa asioita tai muuten siivoaa liiteriä niin muut pitävät todella vaikeana tyyppinä. Varmiten ylenee olemalla mukava fikassa, mukava muualla, ei keikuta venettä, tukee täysillä status quota, eikä yritä parantaa mitään. Tämän lisäksi, jos on vielä nainen, etninen tai vaikka jotenkin vammainen niin pääsee jonon kärkeen. 

Ohjelmistokehitys on tyypillisesti ulkoistettu partnereille, VCC:n tapauksessa varmaan jollekin Cognizantille. Muutaman vuoden välein tehdään IT-ajuinen harjoitus, jossa kehitys- ja ylläpitopalvelut ulkoistetaan uudelle systeemi-integraattorille: sille joka lupaa eniten halvimmalla. Koska linjajohtoon kertyy saamattomia ja epäpäteviä ihmisiä niin konsultit palkataan tekemään työt ja vetämään ohjelmistohankkeita. 

Koska ketterä kehitys on avain onneen niin Volvo Carskin eittämättä vaatii niitä toimittajiltaan. Epäpätevyyden ja konsensusfiksaation vuoksi mitään ei kyetä priorisoimaan, minkä seurauksena muotoutuu massiivisia ohjelmistoreleaseja, jotka tuotantosuunnitelmien vuoksi pitää tuottaa kiinteässä, tiukassa aikataulussa. Eli seurauksena on liian iso, fixed-scope, fixed-schedule ohjelmistotuote, joka runnotaan johonkin agile-kehikkoon, jossa toimijat näyttelevät tunnollisesti agile pantomiimia. On standuppia, sprinttiä ja burndownia ja reviewta. 

Softatuotteen jokaikisen featureteamin jokaikinen sprintti jää tavoitteista. Puuhastelutiimit tuottavat kyllä arvoa lisäämätöntä tavaraa ajallaan: dokumentaatiota tai devopsia joka optimoi jotain mitä ei tarvita. Näin hankkeen mittarit näyttävät paremmalta kuin oikeasti onkaan. Ulkoistettu hankejohtaja kysyy toimittajan managerilta, että ollaanko kriittisten softaaikataulussa? Vähän ollaan jäljessä. Pystytäänkö kirimään. Pystytään (kun lyhennetään testausaikaa).

Kun suunniteltu releasepäivä lähestyy niin huomataan, että jäljesssä ollaan. Ulkoistettu hankejohtaja on raportoinut ylöspäin, että kaikki menee hienosti ja kun homma äärimmäisestä toimittajan painostuksesta huolimatta menee kiville niin hankejohtaja esittää shokkiuutisen asiakkaan johdolle ja pistää kaiken yksinomaan toimittajan piikkiin. Sovitaan paniikissa toiminnallisuuden rajoittamisesta ja pusketaan ulos tuote, joka on karsittu minimiin ja täynnä bugeja. 

Hankkeen arvontuotto menee tässä vaiheessa käytännössä nollaan. Kaikki releasecommittoidut featuret ovat kirkuvalla prioriteetilla toteuttamatta tai ainakin täysin testaamatta ja asiakkaille shipatuista tuotteista tulee tehtaalle takaisin nälkävuoden mittainen vikalista. Toimittajan intialaiset painavat 15 tunnin päivää, mutta mitään ei tule ulos, kun on liikaa tekemistä ja kaikki on tärkeintä prioriteettia. Hankejohtaja pelaa tässä vaiheessa täysin kaksilla korteilla: on pelaavinaan mukana toimittajan kanssa, mutta samalla myrkyttää täysin kujalla olevaa keskijohtoa toimittajaa vastaan. Release train on haaksirikossa ja softatuotanto kaaoksessa. Päivittäiset standupit kyllä pyörivät. 

Kuulostaako tutulta? Äärimmilleen karsittu ja täynnä bugeja oleva tuote? 9kk kulunut eikä softassa näy mitään näkyvää parannusta? Volvon TA-osamatkamittari pitäisi nollaantua, jos autoa ei käytetä neljään tuntiin, mutta edelleen toimii täysin randomilla eikä ole saatu korjattua? Nälkävuoden pituinen vikalista?

Ylläoleva on kuvitteellinen tarina, joka perustuu kokemuksiini konsulttina 16,5 vuoden ajan, josta pari vuotta vietin erittäin dysfunktionaalisissa organisaatioissa Ruotsissa juuri Volvo Carsin lattialla Göteborissa ja Telialla Tukholmassa. Näin olisi voinut tapahtua.

Ohjelmistomurhe

Unohtui mainita, että päivystäessäni Bilian prameassa Olarin toimipisteessä – johon on upotettu tuhansien höynäytettyjen asiakkaiden selkänahasta kusetettu kate – kävi niin, että kosketusnäyttöinen kahvinkeitin oli jumissa – ei saanut kahviakaan aluksi. Sadattelin sitä toiselle volvokuskille, joka tekohymisteli vastaukseksi: ”Näiden kahviautomaatinkin softa toimii just yhtä huonosti kuin autojen!”

Myyntijohtaja pääsi lähimmäksi kirveen heittämistä kaivoon sanoessaan, että ”olisi kiva sanoa, ettei täälläisiä ongelmia ole muilla”, mutta ”pilviaikakausi” on ilmeisen haastavaa muillekin. Pyysin siis tarjousta vaihdosta ja kun uusien toimitusajat ovat 1,5 vuotta niin voivat laittaa vahingon kiertoon ja myydä autoni seuraavalle pölvästille.

Silent mode

Kaikki äänet läksi. Siis radio ja spotify menivät mykäksi. Ei kuulu puhelin, ei parkkitutkan hälytys. Ei kuulu vilkun tikitys. Plussaa on, ettei kuulu se helvetin ärsyttävä pimputuskaan kun ajaa ilman turvavyötä.

Ainoa tapa saada ääntä vehkeestä on tehdä volvo-on-call puhelu. Sen äänet kuuluivat. Kun juttelin tädin kanssa niin puhelu tosin katkesi. Tai meni mykäksi – helvetistäkö sen tietää?

Naputtelin vanhalla rutiinilla taas uuden reklamaation, mutta tällä kertaa reklamoin ohjelmiston laadusta, joka nyt oireilee mykkyydellä. Teoriani olkoon, että neljä pajakäyntiä ovat kaikki olleet ohjelmisto-ongelmia ja kaikki ne on korjattu ohjelmistopäivityksellä. Ongelma on siis ohjelmisto ja sitä myyjä ei vaan lukuisista korjausyrityksistä huolimatta saa kuntoon. Odotellaan nyt mitä se myyntijohtajatoope vastaa ja sitten katsotaan mitä mieltä kuluttaja-asiamies on tästä käänteestä.

On kyllä masentava tuote.

Kuluttajariita etenee

Käytiin Sappeella Pälkäneellä. Takaisinlähtiessä tauluun tuli ”12V järjestelmän virhe. Mene huoltoon”-virhe. Kunnon autossa kuten bemarissa moinen virhe tulee tauluun kerran, poistuu ja päälle jää ikoni virheen merkiksi. Volvo taasen on korkean stressin väline, joka on vuosikymmenten pyyteettömän kehitystyön tuloksena engineroitu maksimaalisen vitutuksen lähteeksi, joten se ilmoitus pomppasi ruutuun ehkä 20 kertaa 2 tunnin ajon aikana ja ilmoitusten välillä ei mistään nähnyt, että jotain oli vialla.

Onneksi oli heti seuraavana päivänä huoltoaika varattuna, että katsoisivat jälleen yhden reklamaation aihetta eli etututkaa. Siellä päivitettiin softa eikä tietenkään tehty mitään muuta. Virhe katosi eli näköjään tiesivät, mitä tekevät. Etututka kuulemma ”toimii normaalisti”.

Jos tästä jotain opitaan niin volvokuskilla kannattaa aina olla huoltoaika varattuna Biliaan: vaikka mitään vikaa ei olisikaan niin kaiken todennäköisyyden mukaan sellainen ilmenee ennen huoltoaikaa. Nämä ovat näitä volvomiesten kikkoja, joita normaalit ihmiset normaaleilla, toimivilla autoillaan eivät kykene ymmärtämään.

Kuluttajariidassa Bilian vastine oli saatu. Ilahduttavasti kolmen puupennin aasinajaja oli viettänyt pari päivää piiitkän tarinan parissa, missä keskityttiin panettelemaan, väheksymään ja vittuilemaan asiakkaalle, joka oli erehtynyt ostamaan heidän läpipaskan kulkuvälineensä. Vastine oli täynnä ”asiakas usein unohtaa”-tyyppistä olettamista.

Asiakas ei ole esittänyt mitään todisteita, miten usein ja mitkä toiminnot eivät
ole olleet käytettävissä. Ihminen helposti unohtaa onnistuneet kerrat ja
mieleen jää vain epäonnistumiset.

Vastasin näin:

”sovellus ei käytännössä toiminut lainkaan vuonna 2021. Mm. 19.10, 25.10, 3.11, 5.11, 7.11, 8.11, 9.11, 10.11, 11.11, 12.11, 13.11, 15.11, 18.11, 19.11, 20.11, 21.11, 22.11, 27.11, 28.11, 4.12, 5.12, 7.12, 9.12, 13.12, 16.12, 20.12, 21.12, 28.12. Nämä ovat vain osa niistä päivistä kun lämmitystä ei saanut sovelluksella päälle (otin kuvankaappauksen virheistä vain silloin tällöin – en todellakaan joka kerta).”

Vastineessa keskityttiin väheksymään puheohjauksen merkitystä tuotteessa ja viitattiin sitkeästi siihen, että koska asiakas ei ole erityisesti korostanut puheohjauksen suomeksi olevan tärkeä ostotilanteessa niin ei sillä ole niin merkitystä.

Asiakkaan tekemä johtopäätös suomenkielisistä esimerkkikomennoista on
harmillinen asia. Maahantuoja on muuttanut materiaalin sisältöä lokakuussa
2021 nettisivuillensa entistä selkeämmäksi. Asiakkaan olisi pitänyt tuoda asia
myös myyjälle esille ottaen huomioon se, kuinka tärkeänä hän tätä yksittäistä
ominaisuutta pitää ajoneuvossa, missä on valtava määrä myös muita
toiminnallisuuksia, ja minkä pääasiallinen käyttötarkoitus painottuu täysin
toisenlaisten toiminnallisuuksien ympärille. On myös melko hyvin yleisessä
tiedossa, ettei puheohjauksella varustetut järjestelmät erilaisissa
elektronisissa laitteissa toimi kovin hyvin tai ollenkaan suomeksi tai osaa
tunnistaa suomalaisia nimiä.

Kokonaisuutena tarkasteltaessa, tämä yksittäinen ominaisuus autossa on
hyvin vähäinen. Puheohjaus kuitenkin toimii juuri niin kuin sen kuuluukin
toimia, eikä tuotteessa ole vikaa tai virhettä.

Perusteluista huimimpia oli tämä:

Google Assistant ei toimi suomeksi myöskään muiden autovalmistajien
vastaavissa sovellusintegraatioissa, joten asia on ollut asiakkaan
havaittavissa sekä myyjältä varmistettavissa perustuen huolelliseen
kilpailijavertailuun, mitä asiakas on varmasti autokauppaa harkitessa tehnyt,
korostaen sovellusintegraatiota erottavana tekijänä kilpailijoihin verrattuna.

En ole tietoinen mistään muusta automerkistä, jossa on android automotive eikä asia varsinaisesti kiinnosta palaakaan.

Kaikenkaikkiaan Bilia on nyt – sinänsä ymmärrettäväsi – siirtynyt ymmärtäväisyydestä siilipuolustukseen. Oma tulkintani kaikille lukijoille tiedoksi on, että:

  1. Volvo Carsin 2020-luvun tuotteet ovat automaailman pohjasakkaa. 2022 V90 on ylivoimaisesti ja suurella marginaalilla paskin auto, mikä minulla on koskaan ollut. Älkää Herran tähden ostako – älkääkä huoliko edes ilmaiseksi – mitään post-sensus Volvoja. Ikinä.
  2. Bilia on panetteleva paskalafka, joka dumppaa rikollisen paskaa tuotetta varomattomille asiakkaille. Älkää ikinä olko missään tekemisissä. Asiakkaan etu ei heitä kiinnosta.